Hallituksessa työskennellään

Jalkaterapiapalveluiden yhtenäistäminen hyvinvointialueilla

Suomen Jalkojenhoitaja- ja Jalkaterapeuttiliitto ry on huolissaan hyvinvointialueiden palveluntuottajien ammattitaidosta ja yhtenäisyydestä tuottaa jalkojenhoitoa riskipotilaille. Tästä syystä olemme laatineet selvennyksen jalkaterapiapalvelun vaatimuksista ja suosituksen niitä tuottavista terveydenhuollon ammattilaisista. Hyvinvointialueiden uudistus antaa mahdollisuuden tarkastella ja kehittää nykyisiä palveluita.

Jalkaterapiapalvelun vaatimukset hyvinvointialueilla

Työelämässä ja koulutusrintamalla on tapahtunut muutoksia, jotka sekoittavan tämän hetken palveluiden tuottamista. 1996 amk-uudistuksen yhteydessä vanha opistoasteen jalkojenhoitajatutkinto korvattiin jalkaterapeutin ammattikorkeakoulututkinnolla. Tämän vuoksi palvelu on aiemmin kulkenut jalkojenhoito nimellä. Nykyään jalkojenhoito termi viittaa alemman koulutuksen tuottamiin palveluihin, joiden osaaminen keskittyy iho ja kynsimuutosten hoitoon. Laajempi ymmärryksen puute alaraajan toiminnasta on esteenä mm. jalkahaavojen ennaltaehkäisylle ja jalkahaavojen kevennyshoidolle. On siis tärkeä ymmärtää jalkojenhoidon ja jalkaterapiapalveluiden eroavaisuus. Osassa hyvinvointialueita onkin muutettu virkoja jalkojenhoitajasta jalkaterapeutin viroiksi, sekä palvelut jalkaterapiapalveluiksi. Tätä tulevaisuuden muutosta toivoisimme myös muiden hyvinvointialueiden ottavan huomioon tulevaisuudessa.

Hyvinvointialueiden tuottama jalkaterapiapalvelu asettaa vaatimukset korkealle. Potilaat ovat monisairaita ja/tai korkean riskin potilaita (diabetes, reuma- ja ihosairaudet, valtimonkovettumatauti). Korkeanriskin potilaiden jalkaterapiassa tulee olla laaja ymmärrys iho- ja kynsimuutosten diagnosoinnista ja hoidosta sekä alaraajojen toiminnasta ja virheasennoista. Korkeanriskin potilaiden liitännäisoireet/komplikaatiot kuten neuropatia ja iskemia vaatii syvällistä ammattitaitoa. Käypä hoito -suositus tunnistaa jo jalkaterapeutin diabeetikon jalkaongelmien hoidon ammattilaisena.

”Riskijalan varhainen tunnistaminen on tärkeää jalkaongelmien vähentämiseksi. Diabetesta sairastavan hoitoon osallistuvien lääkäreiden, diabeteshoitajien, jalkaterapeuttien, jalkojenhoitajien ja fysioterapeuttien on tunnettava jalkojen riskiluokitus ja osattava tehdä se.” (Diabeetikon jalkaongelmat 2021.)

Käypä hoito -suosituksessa diabeetikon jalkaongelmalla tarkoitetaan nilkan tai jalkaterän alueella olevaa virheasentoa, nivelten jäykkyyttä sekä ihossa todettavia poikkeavuuksia, kuten kuivumista, halkeilua, kovettumia, avohaavaa tai muuta kudosvauriota ja siihen liittyvää infektiota, joiden taustalla on neuropatia, iskemia tai useimmiten molemmat (Diabeetikon jalkaongelmat 2021).

Käypä hoito -suosituksen mukaan perusterveydenhuollossa jalkaterapeutin tehtäviin kuuluu:

diabetespotilaan jalkojen säännöllinen seuranta
jalkaongelmien hoito
jalkaterapeuttiset hoidot (sisäänkasvaneen varpaankynnen hoidossa ensisijaisia)
apuvälineiden valmistus (tukipohjalliset, varvasortoosit)
tarvittaessa ohjaus jatkohoitoon yhteistyössä perusterveydenhuollon lääkärin kanssa
potilaan yksilöllinen opastus tai ryhmäohjaus

Myös reumaliitto on laatinut ”Reuma ja jalkojenhoito” -ohjeistuksen, jonka mukaan jalan muutoksia ja niistä aiheutuvien päivittäistä elämää rajoittavien ongelmien syntymistä voidaan ehkäistä ja jo syntyneiden muutosten etenemistä voidaan hidastaa. Keskeiset keinot ovat jalkojen omahoito ja säännölliset käynnit rekisteröidyn jalkojenhoitajan tai jalkaterapeuttien vastaanotolla. (Reumaliitto s.a.)

Ammattihenkilön koulutus ja pätevyyden tarkistaminen

Jalkaterapeutit ovat 210 opintopisteen (3,5 vuotta) laajuisen korkeakoulututkinnon suorittaneita jalkaterveyden asiantuntijoita ja heidät löytää JulkiTerhikki -rekisteristä nimikkeellä ”jalkaterapeutti”.

Jalkojenhoitajia on tällä hetkellä työelämässä kahdella eri koulutustaustalla. Ennen vuotta 1999 valmistuneiden jalkojenhoitajien koulutus on lähellä jalkaterapeutin tutkinnon laajuutta. He ovat terveydenhuollon ammattilaisia ja heidät löytää JulkiTerhikki -rekisteristä nimikkeellä ”jalkojenhoitaja”.

Jalkojenhoidon ammattitutkinnon (150 osp, josta 90 osp jalkojenhoidon osaamisalaa) on voinut suorittaa vuodesta 2003 alkaen. Jalkojenhoidon ammattitutkinnon suorittanut henkilö ei ole terveydenhuollon ammattilainen, eikä häntä löydy JulkiTerhikki -rekisteristä. Mikäli jalkojenhoidon ammattitutkinnon suorittanut on suorittanut lisäksi jonkin muun terveydenhuollon tutkinnon (esim. lähihoitaja tai sairaanhoitaja), löytää hänet JulkiTerhikki -rekisteristä kyseisellä nimikkeellä.

“Jalkahoitaja” ei ole ns. virallinen nimike ja kuka tahansa voi esiintyä “jalkahoitajana”. Jalkahoitaja näin ollen ei ole terveydenhuollon ammattilainen, eikä häntä löydä JulkiTerhikki rekisteristä.

JulkiTerhikki -rekisteristä tulee aina tarkastaa terveydenhuollon ammattihenkilön pätevyys. Huomioitavaa on, että puheessa sekä yritysten markkinoinnissa saatetaan käyttää harhaanjohtavasti nimikkeitä. Suosituksemme on, että hyvinvointialueiden jalkaterapiapalveluita tuottaa vain JulkiTerhikki -rekisteristä nimikkeellä ”jalkaterapeutti” tai ”jalkojenhoitaja” löytyvät terveydenhuollon ammattihenkilöt.

Ammattilaisen erityisosaaminen

Jalkaterapeutin arviointiosaamisen perustan muodostaa vahva ymmärrys liikkumisesta ja erityisesti alaraajojen biomekaniikasta, jalkasairauksista sekä toiminnan poikkeavuuksien syistä ja seurauksista. Jalkaterapeutin koulutus perustuu tutkittuun tietoon ja tarkoituksena on hoitaa sekä oiretta että sen aiheuttajaa. Tämä sisältää iho- ja kynsimuutosten hoidon ja aiheuttajien selvittämisen sekä näihin juurisyihin paneutumisen ennaltaehkäisten ja hilliten siten ongelmien uudelleen syntymistä (esim. virheasennot, kävelyanalyysi, apuvälineterapia, toiminnallinen ohjeistus). Jalkaterapeutti on myös koulutettu tekemään diabeetikon riskijalkatutkimukset. Jalkaterapeutin erityisosaamisella pystyy varmistamaan, että jalkojen terveysongelmat tunnistetaan oikein ja niihin puututaan oikealla tavalla.

Hyvinvointialueiden uudistus mahdollistaa palveluiden tarkastelun ja kehityksen

Tässä suosituksessa Suomen Jalkojenhoitaja- ja Jalkaterapeuttiliitto ry korostaa hyvinvointialueiden jalkaterapiapalveluiden yhtenäistämisen tärkeyttä. Korkealaatuiset ja ammattitaitoiset jalkaterapiapalvelut ovat välttämättömiä riskipotilaiden hyvinvoinnin ja terveyden kannalta. Tämä suositus tarjoaa selvennyksen jalkaterapiapalveluiden vaatimuksista ja korostaa jalkaterapeuttien osaamisen merkitystä. Tavoitteenamme on varmistaa, että kaikilla hyvinvointialueilla potilaat saavat tarvitsemansa laadukkaat jalkaterapiapalvelut, jotka vastaavat heidän tarpeitaan ja edistävät terveyttä ja toimintakykyä. Pyydämme hyvinvointialueita tunnistamaan ja ottamaan huomioon jalkojenhoitopalveluiden ja jalkaterapiapalveluiden välisen eron sekä varmistamaan, että palveluiden tuottajina toimivat ainoastaan pätevät ja terveydenhuollon rekisteristä löytyvät jalkaterapeutit ja jalkojenhoitajat. Uskomme, että tämä suositus on arvokas työkalu hyvinvointialueiden päätöksenteon tueksi ja auttaa luomaan yhtenäiset, korkealaatuiset jalkaterapiapalvelut kaikille riskipotilaille.

Lähteet:

Diabeetikon jalkaongelmat. Käypä hoito -suositus 2021. Saatavissa: https://www.kaypahoito.fi/hoi50079 [viitattu 31.10.2023].

Reumaliitto s.a. Reuma ja jalkojen hoito. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://reumaliitto.fi/reuma-aapinen/reuma-ja-jalkojen-hoito/ [viitattu 31.10.2023].

Selvennys jalkojenhoidosta epassilla

Päivitetty 20.11.2023.

Epassin uudet linjaukset ovat herättäneen keskustelua. Olemme huomanneet keskusteluissa vilisevän virheellistä informaatioita. Tässä Suomen Jalkojenhoitaja- ja Jalkaterapeuttiliitto ry:n selvennys asiasta.

Epassi on tehnyt muutoksia palveluntarjoajien ehtoihin. Vuoden alusta 1.1.2024 epassilla jalkojenhoidon palveluita saa tarjota vain Valviran rekisterissä olevat terveydenhuollon ammattihenkilöt. Epassi on työnantajien tarjoama työterveyspalvelu, josta tulee olla maininta työnantajan työterveyssuunnitelmassa. Niin kuin muita terveydenhuollollisia palveluita, myös jalkojenhoitopalveluita tarjoavan yksityisen yrityksen täytyy täyttää terveydenhuoltolain vaatimukset. Terveydenhuollon ammattihenkilöiden on rekisteröidyttävä valtakunnalliseen Valviran ylläpitämään rekisteriin, jolloin kuka tahansa pystyy tarkastamaan henkilön terveydenhuollon ammattihenkilöksi JulkiTerhikki-rekisteristä.

Jalkojenhoidon ammattitutkinto ei yksinään ole suoraan terveydenhuollon ammattihenkilöksi tekevä tutkinto. Mikäli jalkojenhoidon ammattitutkinnon suorittaneella on myös lähihoitajan tai sairaanhoitajan tutkinto, on hän silloin terveydenhuollon ammattihenkilö ja oikeutettu myymään jalkojenhoitopalveluita ilman arvonlisäveroa. Mikäli jalkojenhoidon ammattitutkinnon suorittaneella on taustalla esim. kosmetologin koulutus, ei hän silloin ole terveydenhuollon ammattihenkilö ja hän on arvonlisäverovelvollinen. Riippumatta pohjakoulutuksesta, jalkojenhoidon ammattitutkinnon opinnoissa käytännön jalkojenhoidon osaamisen saavuttavat kaikki tutkinnon suorittavat. Terveydenhuollon ammattihenkilön pätevyyden tuottavat koulutuksen sisältävät laajemmin terveyteen vaikuttavia asioita. Terveydenhuollon ammattihenkilöitä koskevat myös potilaslait sekä kirjaamisvelvollisuus.

Verohallinto on puuttunut epäkohtaan, jossa työnantaja on tarjonnut vapaaehtoista terveydenhuoltopalvelua sellaisten henkilöiden tuottamana, ketkä eivät ole virallisia terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Valviraan rekisteröityneet terveydenhuollon ammattilaiset ovat vapautettuja arvonlisäverosta. Heidän tuottamat palvelut ovat myös työnantajalle verottomia. Verovapautusta ei voi saada palvelun nimen perusteella, vaan taustalla vaikuttaa terveydenhuollon ammattinimikkeeseen johtava koulutus. Terminä ”terveydenhoidollinen jalkojenhoito” ei ole virallinen termi vaan ns. markkinointikikka. Tarkoituksena ohjata asiakasta ja tehdä eroa ”kauneudenhoidollisen jalkojenhoidon” kanssa.

Epassi on pyytänyt selvennystä jalkojenhoitopalveluiden tuottamisesta Suomen Jalkojenhoitaja- ja Jalkaterapeuttiliitto ry:ltä (SJJL ry). Verotuslain ja terveydenhuoltolain mukaan terveydenhuollon palveluita saa tuottaa vain Valviran rekisterissä olevat terveydenhuollon ammattilaiset. Liittomme edustaa jalkaterapeutteja ja ennen 1999 valmistuneita jalkojenhoitajia, jotka ovat nimikesuojattuja ammattihenkilöitä, eli terveydenhuollon ammattilaisia. Tästä syystä SJJL ry:n kanta on hyvin selvä ja yksimielinen. Epassille olemme avanneet jalkojenhoitojen ammattilaisten koulutusten eroavaisuuksia sekä ohjeistuksen terveydenhuollon ammattihenkilön tarkistamisesta. Epassin uudistus tulee kulkemaan linjassa Valviran ja AVI:n uuden Soteri-rekisterin kanssa, joka tulee käyttöön 1.1.2024

Selvitys jalkojenhoidon ammattilaisista:

Jalkaterapeutit ovat 210 opintopisteen (3,5 vuotta) laajuisen korkeakoulututkinnon suorittaneita jalkaterveyden asiantuntijoita, joilla on laajin osaaminen jalkojenhoitoon liittyvästä työtä. Heidät löytää JulkiTerhikki -rekisteristä nimikkeellä ”jalkaterapeutti”.

Jalkojenhoitajia on tällä hetkellä työelämässä kahdella eri koulutustaustalla. 1996 amk-uudistuksen yhteydessä vanha opistoasteen jalkojenhoitajatutkinto korvattiin jalkaterapeutin ammattikorkeakoulututkinnolla. Eli ennen vuotta 1999 valmistuneiden jalkojenhoitajien koulutus on lähellä jalkaterapeutin tutkinnon laajuutta. He ovat terveydenhuollon ammattilaisia ja heidät löytää JulkiTerhikki -rekisteristä nimikkeellä ”jalkojenhoitaja”.

Lisätietoja voit lukea alla olevista lähteistä:

Palveluntuottajarekisteri Soteri | Valvira

Terveyden- ja sairaanhoidon arvonlisäverotus - vero.fi

Arvonlisäverolaki 1501/1993 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®

Terveydenhuoltolaki 1326/2010 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®

Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559/1994 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen… 784/2021 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®

Kirjaaminen - THL

[viitattu 20.11.2023]

Kunfo on kuntoutuksen koulutuksen ja tutkimuksen foorumi.

OKM (Opetus- ja kulttuuri ministeriö) ja STM (Sosiaali- ja Terveys Ministeriö) ovat perustaneet sen vuosille 2021-2023. Kehittämisfoorumin tavoitteena on luoda suunnitelma kuntoutuksen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämiseksi vuosille 2024-2030. Koulutustyöryhmän tarkoituksena on ollut valmistella ehdotuksia tulevaisuuden Kuntoutuksen koulutuksen rakenteesta, tutkintonimikkeistä ja koulutuspoluista. Tämän työryhmän työskentelyä ja ehdotelmia olemme liittona päässeet kommentoimaan. Myös Tehy sekä muut kuntoutusalan järjestöt ja oppilaitokset ovat antaneet niin omia kuin SJJL:n kanssa yhteisiä kannanottoja.

Koulutustyöryhmä on valmistellut erilaisia ehdotuksia tulevaisuuden kuntoutuksen koulutuksen rakenteista, tutkintonimikkeistä ja koulutuspoluista. Uudistusehdotukset ovat koskeneet kaikkia kuntoutuksen tutkintolinjoja: Jalkaterapeutti, Fysioterapeutti, Toimintaterapeutti, Apuvälineteknikko, Osteopaatti, Naprapaatti ja Kuntoutuksen ohjaaja. Liittomme kanta on ollut koulutuksen jatkaminen nykyisellään. Uudistusehdotukset ovat osin olleet hyvin radikaaleja. Metropolian, Xamkin ja meidän aktiivinen työskentely on tuottanut tulosta, sillä tammikuussa tilanteemme näytti positiiviselta. Kolmessa ehdotuksessa neljästä jalkaterapeutin tutkintonimike ja koulutuspolku pysyi ennallaan. Yhdessä ehdotelmassa ennallaan pysyisivät vain fysioterapeutti ja toimintaterapeutti. Kaikki viisi muuta tutkintoa, mukaan lukien jalkaterapeutin tutkinto, muutettaisiin toisia koulutuksia täydentäviksi. Tämä on rohkea ja suuri ehdotelma, joten siksi toivon mukaan myös epätodennäköinen. Koulutustyöryhmän loppuraportin valmistumisen ajankohta on vaihdellut, mutta tiedotamme asiasta sen valmistuttua.

Lisätietoja pääset lukemaan osoitteesta https://okm.fi/kunfo